Tässä se nyt sitten oli. Yhdeksän kuukauden sapatti. En uskonut että tämä päivä koittaisi koskaan, mutta huomenna palaamme töihin. Mitä tästä sitten jäi käteen, 2116 valokuvan lisäksi?
Tietysti uskomattoman upeita kokemuksia ja muistoja, joihin varmasti tulee palattua ja uppouduttua monen monituiset kerrat. Ja vaikka tämän loman yksi tarkoitus oli tyhjentää bucket listiä, niin siihen tuli kyllä lisää täytettä ja uusia kohteita vähintään samalla mitalla. Emme löytäneet itsestämme tai maailmasta mitään mullistavia uusia totuuksia, mutta kyllä se pienellä tavalla muuttaa moniakin ajatuksia, kun reissaa paljon ja näkee ja kokee uskomattoman upeaa luontoa ja kummallisia kulttuureita omin silmin. Olen selvästi hipimpi kuin 9 kuukautta sitten, tosin koska lähtötaso oli huomattavan ei-hippi, ei nykyinenkään taso yllä solmuvärjättyihin vaatteisiin asti ;)
 |
| Uusi-Seelanti varasi itselleen erityisen paikan sydämistämme |
Sisäiset hippimme saavatkin hetken sulatella tästä matkailusta seurannutta hiilijalanjälkeä, koska vaikka matkaa taittui jalkapatikallakin erilaisten vaellusten muodossa yhteensä 412 km, jouduimme turvautumaan autoon 14 310 kilometrin verran, ja lentokoneella tuli ajeltua suht huikeat 130 809 km, eli reilu kolme kertaa maapallon ympäri.
Kuten blogia lukemalla on saattanut huomata, reissumme ovat olleen melko sukelluspainotteisia. Sukelluksia onkin kertynyt yhdeksältä kuukaudelta 76 kpl, joiden aikana olemme puljanneet meren pohjassa yhteensä 3 vuorokautta ja 28 minuuttia.
Jos näillä ei saa akkuja ladattua, niin ei millään :) Töihin paluu tuntuukin pienestä luonnollisesta ahdistuksesta huolimatta ihan kivalta. Kaikkeen kyllästyy aikanaan, ja vaikka tämä onkin ollut suurella varmuudella elämämme parhaat 9 kuukautta, niin tämä on ihan oikea aika siirtyä eteenpäin ja kohti uusia seikkailuita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti