Isän kanssa kalassa

Kaikilla varmaan on juttuja joista on monta kertaa puhuttu ja joita on moneen kertaan suunniteltu mutta joiden todellisena kohtalona on jäädä enemmän tai vähemmän lopullisesti toteutumatta arjen kiireiden ajaessa suurista suunnitelmista ohi. Omalla kohdalla lista on erinomaisen pitkä koska ideoita riittää ja aikaa on ollut viime vuosina aika rajallisesti. Sapattivapaan yksi oleellinen tavoite ainakin omalla kohdalla on 'tyhjentää pajatso' ja lyhentää listaa niin että sinne voi sitten taas tulevaisuudessa kerryttää lisää toteutumattomia suunnitelmia.

Yksi jo pitkään listalla viipynyt juttu on ollut kalareissu isän kanssa Lappiin, joten pohjoiseen oli päästävä, ja mieluiten mahdollisimman pitkälle. Inarin erämaan joet olivat jo aiemmilta reissuilta tutut ja saalisvarmaksi tiedetyt, joten kohteen valinta oli helppoa ja nokka osoitti kohti pohjoista sopivasti elokuun puolivälissä räkän jo mentyä. Siirtymämuodoksi valikoitui tällä kertaa auto - vapaaherran ja eläkeläisen tiimillä kun on aikaa tuhlattavaksi asti - ja puolentoista päivän matkanteon ja muutaman tunnin patikoinnin päätteeksi leiripaikka havumetsärajan tuolla puolen saavutettiin.

Leiripaikan rantaa

Loppukesän Lappi tarjosi parastaan - sää pysyi kuulaan aurinkoisena lähes koko neljän päivän ajan ja kala söi paremmin kuin koskaan. Parasta antia oli kuitenkin lähes viikko aikaa kahden kesken. Autossa istuessa ja tulia poltellessa juttu liikkui laidasta laitaan ja vanhojakin tuli muisteltua - sitäkin vuoden 94 reissua jossa suolaa oli runsaan kalantulon toivossa kannettu mukana kolmatta kiloa mutta ruokaa niin vähän että viimeisten päivien ruokavalion muodosti ainoa jäljellä ollut elintarvike: palasokeri.

Palasokeriin ei kuitenkaan tällä reissulla tarvinnut turvautua. Vaikka taimenet jäivätkin mittarajan alle niin isoja harreja olisi noussut niin paljon kuin intoa olisi riittänyt - suurin osa päästeltiin jatkamaan eloaan pikaisen mittauksen jälkeen mutta jokunen sentään päätyi pannulle tai kattilaankin. Viimeisillä tulilla pimenevässä illassa istuessa johtopäätös oli selvä - loistoreissu kaikkiaan, toivottavasti joskus vielä uusiksi!

48cm - omasta ennätyksestä jäätiin vielä muutama sentti

Konjakkibaarin maisema

Suomilomailua ja paluu "arkeen"

California-tourneen jälkeen vietimme normaalia kesälomaa johon kuului mökkeilyä sekä Ollin että minun vanhempien mökeillä ja pari päivää Savonlinnassa. Ei siitä nyt sen kummempaa "Minun kesälomani" -esseetä, pari kohokohtaa vain:

Joka kesä käydään Fiskarsin ruukissa, joka on tosi viehättävä paikka, ja taiteen / käsitöiden ystäville siellä on pari näyttelyä ja monta kauppaa. Näyttelyt on vähän vaihtelevan tasoisia, parhaimmillaan ihan loistavia, niinkuin tänä vuonna!

Kim Simmonson on yksi meidän lemppareista

Fiskarsin näyttelyt on auki 15.9. asti

Erilaisilla mökeillä syötiin mm. rapuja ja rosvopaistia.

Ravut pyydetty Näsijärvestä

Rosvopaisti nousee kuopasta

Kun tultiin mökiltä kotiin huomasi selvästi (ruuhkasta) että kesälomat on lomailtu ja arki on koittanut. Kun astuu ovesta ulos, näkee selvästi että on arkipäivä, ihmiset on työvaatteissa ja kiiruhtaa menoihinsa, tuntuu vähän siltä kuin itse olisi erehtynyt päivästä ja viettäisi vahingossa viikonloppua. Nyt siis vasta oikeasti alkaa tämä vapaamme, tähän asti se on ollut vain kesälomaa. Vielä ei ole saavutettu mitään suuria oivalluksia elämästä ja maailmasta, raportoimme heti jos sellaisen saamme :) Mutta hassultahan se tuntuu kun ei elä muun maailman rytmissä.